Hiotaan särmiä

Kirveellä ei ole töitä muualla kuin naapurissa, jossa Mikko-ope pienii puita.

Impivaarassa esiintyy kitkaa.

Siellä kuuluukin esiintyä kitkaa tässä vaiheessa vuotta, kun alkaa selvitä minkälaista porukka me ollaan ja millaisia tarpeita edustetaan.

Tämä toistuu joka vuosi eri tavalla. Pitää kanavoida toimintoja.

Jos haluaa nauraa ja kujeilla, se on suositeltavaa. Ennen pitkää kuitenkin löytyy rajoja, joiden sisäpuolella pitääkin hillitä hauskanpitoa, jottei häiritsisi toisen kurinalaista keskittymistä työskentelyyn. Ristiriidat ovat näennäisiä ja ratkaistavissa.

Emme voi kokoontua työtiloihin katselemaan elokuvia. Lausumat, että "ei siellä ollut muita kuin me" ja "voihan sitä tulla sanomaan jos häiritsee", on roskaa. Eka lausuman esittäjä ei huomaa, ettei sinne voi tullakaan, kun siellä on poissulkevaa toimintaa (esimerkiksi roolipeli käynnissä, kuten takavuosina oli usein). Toka lausumaa olen kuullut liikaa. Se joka valittaa, leimataan pikkumaiseksi. (Valitin Siwassa väärin merkitystä hinnasta enkä voi enää käydä siellä, niin raskaasti kauppias otti.) Sitä varten yhteiskunnissa on palkattu viranomaiset joille valitetaan. On helpompi kun puolueeton taho käy sanomassa. Naapurimurhia tehdään muutenkin liikaa maassa jossa yli puolella kansalaisista on tuliase. Parempi että Keijjolla on paskasankomonopoli, sitä joutaa vihata.

A-luokassa saa melskata, koska niin on sovittu. B-luokassa voi työskennellä rauhassa. Yläkerrassa työskentelevät jatkokurssilaiset. Toisten tavaroita ei auta penkoa. Elokuvia voi katsoa Veistolassa tai auditoriossa.

Kaiken kaikkiaan tänä vuonna on virkein ja herttaisin porukka mitä olen sarjislinjalla kuukauden jälkeen näkeny - yleensä puhjetaan kukkaan vasta loppusyksystä. Tai saatto sillon 2002 olla yhtä hulvatonta.