|
Päivi Vehviläinen
|
 |
| Maalauksia taiteilijan hallussa |
|
 |
|
| VAPAALINJAN OPETTAJA PÄIVI VEHVILÄINEN Päivi oli itse opiskelijana Limingan Kansanopistossa lukuvuonna 1981-82. Rehtorina oli silloin Rolf Siilasvuo. Haastattelija: Kaisa Nykänen |
Rehtorin
tapa käsitellä ihmisiä vaikutti Päiviin
voimakkaasti. Se antoi hänelle ihmisen mallin. Limingassa
vallitseva henki ja rehtori Siilasvuon antama esikuva ihmisenä
olemisesta olivat syy miksi Päivi myöhemmin itse halusi tulla
Limingan Kansanopistoon opettajaksi. Limingan Taidekoulu ei ole ammatillinen koulu. Siellä opiskelee monenlaisia oppilaita. Päivin mielestä opiskelu Limingassa antaa työkaluja hakeutumiseen jatko-opiskeluihin ja syventää harrastajan omaa tekemistä. Opiskeluvuoden jälkeen harrastajien pitäisi pystyä työskentelemään itsenäisesti. Ryhmän merkitystä opiskelussa ei voi väheksyä. Opiskelussa on kolme osa-aluetta: henkinen, sisällöllinen ja tekninen. Opettajan tehtävä on teknispainotteinen. Taiteen tehtävä on Päivin mielestä välittää hyvää. Taiteella on myös eheyttävä ja parantava tehtävä. Hän heittää huumorilla: ”Minä olen amputoitu rumasta”. Tärkeää on olla ihminen, ja jos aikoo olla ihminen, pitää olla hyvän palveluksessa. Oma tekeminen painottuu loma-aikoihin. Hän työskentelisi enemmän jos ei opettaisi. Hän kertoo oppineensa lasten saamisen jälkeen, että työt eivät karkaa minnekään. Viesti ja Rolle Siilasvuo ovat opettajina ja kasvattajina hänen esikuviaan. Leonardo da Vincin uteliaisuus, tutkiva asenne ja laaja-alaisuus kiehtovat häntä. Jos opettaja on hyvä ihminen, hän antaa kaiken käyttöön eikä pihtaa. |